Invalidiliiton köyhyysohjelman parannusehdotukset huoneentauluna
Maassamme elää ihmisiä, jotka eivät vammansa takia koskaan työllisty, ja jotka siksi joutuvat elämään koko elämänsä köyhyydessä. Tällaisten taloudellista tilannetta voisi kohentaa ja köyhyyttä vähentää, kun:
- Täysi kansaneläke on vähintään 800 e kuukaudessa ja sen ostovoima on jatkossa turvattu.
- Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma on tärkein määriteltäessä Kelan vammaisetuuksien suuruutta ja siihen oikeuttavia tekijöitä.
- Asumistuen omavastuu on porrastettu ja asumistukea korotettu kompensoimaan paremmin vamman aiheuttamia asumismenoja.
- Eläkkeensaajan hoitotukea ei lasketa tuloksi jatkuvan kotihoidon maksua määriteltäessä.
- Käytössä on yksi kohtuullinen terveydenhuollon maksukatto ja sen lisäksi matkakatto.
- Pysyvästi perustuloilla elävät eivät joudu maksamaan avopalveluiden tai lyhytaikaisen laitoshuollon asiakasmaksuja.
- Kansaneläke ei pienene parisuhteen solmimisen vuoksi.
- Kansaneläkkeen lapsikorotus on vähintään 62 e kuukaudessa.
- Täyttä kansaneläkettä saava henkilö saa ansaita eläkkeen lisäksi 700 e kuukaudessa ja ansio sidotaan indeksiin ja kokonaisansiota tarkastellaan kalenterivuoden eikä kuukauden periodeissa.
- Kansaneläkeläinen on aina oikeutettu ylimmän vammaistuen suuruiseen kannustimeen jättäessään eläkkeensä lepäämään.
Miten tähän päädyttiin? Invalidiliiton köyhyysohjelma on ensimmäinen suomalainen vammaisten ihmisten köyhyyttä käsittelevä puheenvuoro.
Lue lisää osoitteesta www.invalidiliitto.fi/koyhyys |